rauhallinen jälkikirjoitus

Jälkikirjoitus... perheeni pölähti paikalle,  kaupasta ja ulkoilemasta.

Nyt. Yksi soittaa soittoläksyjään, ihan keskittyneesti.

Toinen lajittelee lusikoita haarukoita veitsiä tiskikoneesta laatikkoon.

Kolmas ja neljäs keskustelevat oikein kauniisti jalkapallojen teknisistä ominaisuuksista.

Kaikki neljä antavat minun kököttää yksin tietokoneella, naputtaa omiani. Kukaan ei kysy, miksi teen niin, miksen jo tule.

Lamppu syttyy. Kamalan usein syyllisyys nousee sisältäni, aivan vain itsestäni. Pitäisi laittaa pyykkiä, pitäisi laittaa tiskejä, voisi laittaa kesäkukan taimia lisää. Pitäisi ja voisi ja kyllä varmaan kannattaisi ja olisi järkevää. Laitan silmät kiinni ja kuuntelen arkeani, joka tällä(kin) nimenomaisella sekunnilla on tosi kaunista.

-rosalia